AVISTAblogi – AVIbloggen

Asiaa aluehallintovirastosta. Reflektioner från regionförvaltningsverket.


Jätä kommentti

”Bättre att bli kränkt än att bli diskriminerad”

I början av juni gjorde Svenska enheten för bildningsväsendet ett studiebesök till Stockholm där vi besökte olika myndigheter. På Skolinspektionen hade vi förmånen att få bekanta oss med Barn- och elevombudets arbete.

Den 1 april 2006 trädde Barn- och elevskyddslagen i kraft i Sverige och samtidigt inrättades Barn- och elevombudet (BEO) som en självständig del av Skolinspektionens verksamhet. BEO:s uppdrag är ”att ta tillvara barns och elevers rättigheter i skolan genom att se till att förskolor och skolor följer den del av skollagen som handlar om kränkande behandling”.

BEO_bloggbild

Kränkande behandling är enligt den svenska skollagens definition en kränkning som inte sker på grund av exempelvis kön, etnicitet, religion, funktionsnedsättning eller på någon annan grund. BEO utreder inte diskrimineringsärenden, de anmäls till Diskrimineringsombudsmannen (DO). BEO och DO har olika befogenheter och till skillnad från DO har BEO ett uppföljningsansvar. I praktiken betyder det att skolans huvudman måste ta signaler om kränkande behandling på allvar och huvudmannens och skolans åtgärder ska leda till att kränkningarna varaktigt upphör. Dessutom bestäms skadestånd som utgår enligt skollagen under delvis andra principer än de som gäller inom allmänna skadeståndsrätten. Skadestånd enligt skollagen ska både ge kompensation för de skador eleven fått till följd av kränkning och samtidigt fungera preventivt. Ifall ett ärende avgörs med beslut om skadestånd träder BEO in som ombud för barnet. Därför är det, som kanslichef Thomas Nyström sa med glimten i ögat, bättre att bli kränkt än diskriminerad.

Enligt den svenska skollagen ansvarar huvudmannen bland annat för att skolan målmedvetet arbetar mot kränkande behandling genom förebyggande arbete. Huvudmannen ansvarar också för att anmälningsskyldigheten uppfylls. Det innebär att skolpersonal som fått veta att en elev utsatts för kränkning skyndsamt ska informera rektorn om det, som i sin tur informerar huvudmannen. Även kränkningar på nätet ska man informera om ifall man fått kännedom om dem, också då kränkningen skett utanför skoltid.

Av de kränkningar som anmäls berörde 56 % pojkar som känt sig utsatta medan 37% gällde flickor. De övriga anmälningarna berörde flera elever eller så var kön inte uppgivet vid anmälningen (2015). Drygt 60% av anmälningarna gäller kränkningar mellan elever medan strax under 40% av anmälningarna är kränkningar utförda av personal i skolan (både pedagogisk och övrig skolpersonal). Hela 82% av anmälningarna gällde grundskolan i Sverige men anmälningar kan också göras av barn i förskola (dagis) eller elever i gymnasial utbildning. Sedan 2006 har anmälningarna ökat med 300%. Ändå antar man att de fall av kränkningar som anmäls endast är toppen av ett isberg.

I Finland saknas en direkt motsvarighet till BEO. Dessvärre tror jag inte att kränkningar är ovanligare i här. Det är skäl att begrunda hur effektfullt rättsskyddet förverkligas vid kränkningar i Finland. Barn- och elever/studerande har rätt till en trygg småbarnspedagogisk miljö och en trygg studiemiljö, hur skyddar vi barnen och eleverna så den här rätten inte äventyras?

Mer info om BEO hittar du på Skolinspektionens webbplats: beo.skolinspektionen.se

Barn- och elevombudet ska inte förväxlas med barnombudet. http://www.lapsiasia.fi/sv/barnombudsmannen/


Jätä kommentti

Työaikalain tulee suojella myös asiantuntijan jaksamista

Tarvitseeko asiantuntijoiden työaikaa seurata? Muun muassa tähän etsii vastausta Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama kolmikantainen työryhmä, joka valmistelee ehdotusta uudeksi työaikalaiksi. Työryhmän määräajan lähestyessä aihe on keskusteluttanut paljon julkisuudessa. Itse olen seurannut erityisesti keskustelua siitä, kuuluuko asiantuntijatyö työaikalain piiriin ja mahdollistaako uusi työaikalaki erilaisia työaikajoustoja.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Jo joutui kertoimien aika

Suvivirren myötä eskareiden ja koulujen lukuvuodet ovat päättyneet. Osa esikoululaisista saattaa viettää vielä osan aikaa varhaiskasvatuksessa ennen peruskoulutaipaleensa aloittamista. Mikäli eskarilainen on varhaiskasvatuksessa vielä kesällä, hänen läsnäolonsa lasketaan kertoimella 1,0. Esiopetusaikana eskarilainen laskettiin kertoimella 0,5, jos hän oli 4 h esiopetuksessa ja osan aikaa varhaiskasvatuksessa. Saattoipa hänellä olla kerroin 0,25, jos hän oli oikeutettu varhaiskasvatukseen vain 20 h. Selkeää?

Lapsia lasketaan varhaiskasvatuksessa nykyisin kertoimilla. Kertoimet ovat varsin hankala ymmärtää, ellei käytä varhaiskasvatuksen asiakashallintaohjelmia, jotka todentavat lasten läsnäolot mm. varhaiskasvatusmaksujen ja käyttö- ja täyttölukujen vuoksi.

Kerroinkeskustelu alkaa viimeistään siinä vaiheessa, kun aluehallintovirasto alkaa tiedustella, onko päiväkodin ryhmissä kenties liikaa lapsia. Varhaiskasvatuslaissa kun ei mainita kerroin käsitettä lainkaan vaan säädetään ryhmäkoosta. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.

Päiväkodeissa tulee olla kaikkina toimintapäivinä käytettävissä vähintään suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi. Ryhmiä ei voida muodostaa niin, että ryhmässä olisi enemmän kuin kolmea kasvattajaa vastaava lapsimäärä samanaikaisesti läsnä. Lapsia voi kuitenkin olla ”kirjoilla” enemmän kuin enimmäiskoon tai suhdeluvun mukaan säädetään. Ryhmäkokoa ja suhdelukuja koskevia säännöksiä sovelletaan myös vuorohoidossa sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta.

Lasten läsnäolo varhaiskasvatuksessa perustuu ennakointiin ja suunnitelmallisuuteen, jota kertoimien käyttö luultavasti helpottavat. Päiväkodilla on mahdollisuus suunnitella käytettävissä olevia resurssejaan ottaen huomioon etukäteen tiedossaan olevat lasten läsnä- ja poissaolot ja myönnetyn paikan tosiasiallinen käyttö. Poikkeaminen edellyttää kussakin päiväkodissa tilannekohtaista ja lapsen läsnäoloaikaan perustuvaa harkintaa.

Käytännön tilanne voisi olla esimerkiksi se, että samaa paikkaa käyttävät lapset ovat satunnaisesti ja lyhytaikaisesti samanaikaisesti paikalla esimerkiksi vanhempien työvuoron yllättävän muuttumisen vuoksi. Lähtökohtaisesti suhdeluvusta poikkeaminen ei voi olla kuitenkaan jatkuvaa eikä päivittäistä eikä se voi kestää koko toimintapäivän ajan, vaan sen tulee olla luonteeltaan lyhytaikaista ja satunnaista. Kertoimilla ei siis saa kikkailla!

Mitäs, jos työelämässä otettaisiin käyttöön työntekijäkerroin? Miten mahtavaa olisikaan saada kertoimen 1.0 sijaan tuplakerroin, joka ilmoittaisi työntekijän olevan erityisen pitkän tauon tarpeessa? Eikös se ole yhtä kuin LOMALLE?!?!


Jätä kommentti

Voiko ympäristöterveydessä olla valetarkastajia?

Julkisuudessa käydään aktiivisesti keskustelua valepoliiseista ja valelääkäreistä. Pitkään on myös keskusteltu epäpätevistä opettajista ja hoitajista. Onko ammattiosaamisessa kyse kuitenkaan aina vilpillisyysväitteestä vai ehkä joskus kuitenkin muunnellusta totuudesta?

Lue loppuun


Jätä kommentti

Laiton lemmikkikauppa räjähdysmäisesti kasvussa Suomessa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) on erittäin huolissaan laittoman eläinten maahantuonnin ja pentutehtailun huomattavasta kasvusta Suomessa. Laittomista maahantuojista jää kiinni vain jäävuorenhuippu ja tilanne on vähintäänkin vaikea. Viime vuonna kiinni jääneitä tapauksia oli parisataa koko maassa. Todellisuudessa puhutaan miljoonabisneksestä. Helsingin satamassa suoritettiin 19.5. eläinten maahantulon tehovalvontaa.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Merimies on erimies, hän ei väsy eikä uuvu työstä

Merenkulkijoita on ollut sitten muinaisten Foinikialaisten eli viimeiset 3000 vuotta. Noina vuosina merenkulku on muuttunut ja sen teknologia kehittynyt huomattavasti, mutta samaa ei voi sanoa merenkulkijan työstä tai sosiaalisesta elämästä.

Valtaosa merenkulkijoista viettää aluksella yli puolet vuodesta, eli alus on heille myös jonkinlainen koti. Yhteen putkeen aluksella ollaan yleensä joitakin kuukausia. Suomessa on yleensä kohtuullinen vuorottelujärjestelmä, vaikka se onkin murenemassa nuorten perämiesten osalta. Eurooppalaisten laivojen miehitykset on ajettu aivan minimiin. Kurjimmassa tilanteessa ovat pienet rannikolla ja Itämerellä liikkuvat alukset, joita operoidaan 5–7 hengellä. Näissä aluksissa päällikkö harvoin näkee viidenkään tunnin yhtäjaksoista unta – siis kolmeen kuukauteen. Ja tämä ilman viikonloppuja ja Pekkaspäiviä.

Blogi kuva

Otsikossa esitin vanhan väitteen, että merimiehen on erimies. Muinoin tämä tarkoitti ehkä kykyä kestää raakaa työtä ja julmaa kurinpitoa. Sittemmin seitsenhaarainen ruoska on vaihtunut sähköposteihin ja raportointivaatimuksiin, ja mustelmat henkiseen kuormitukseen. Mutta onko merimies lopulta erimies, vai ihminen siinä missä muutkin?

Lue loppuun


Jätä kommentti

Resilientti selviää

Aluehallintovirastoissa, kuten niin monella muullakin työpaikalla,
työntekijöitä ja työyhteisöjä haastavat paitsi organisaatioiden jatkuvat muutokset ja fuusiot, myös syvemmällä olevat virtaukset. Digitalisaatio, kokeilukulttuuri, verkostojen merkityksen kasvu ja asiakaslähtöisyys sekä uudet työnteon muodot mm. etätyön lisääntyminen ja monipaikkaisuus, vaativat uudenlaista joustavuutta ja ketteryyttä.

Nykyinen tilavuoropuhelunne ei ole ainutlaatuinen sikäli, että on se maailma ennenkin muuttunut ja siitä on selvitty. Kuka paremmin ja kuka heikommin. Yhden vertailukohdan tästä antaa 1900-luku ja erityisesti toisen maailmansodan aika ja sen jälkeinen toipuminen. Jo silloin huomattiin, että muutosten aikana parhaiten selviytyvät ne, joilla on vahvin resilienssi eli eräänlainen henkinen kimmoisuus vastoinkäymisten osuessa kohdalle.

Lue loppuun