Nordic Libraries Annual – konferenssi pohjoismaisesta kirjastojen kehittämisestä

Nordic Libraries Annual – konferenssi pohjoismaisesta kirjastojen kehittämisestä

Avin kirjastotoimi järjesti ensimmäisen Nordic Libraries Annual -konferenssin 5.-6.11.2020. Teemana oli kestävä kehitys ja sen erilaiset näkökulmat. Yhteiskunnallista ja yksilöllistä muutosta kuvaavien keynote-puheenvuorojen lisäksi konferenssissa kerrottiin tapausesimerkkejä suomalaisten kirjastojen hankkeista ja kestävän kehityksen toiminnasta yleisesti. Lisäksi esillä oli kaupunkien kehitystavoitteita ja -toimenpiteitä erityisesti energiatehokkuuden lisäämiseksi. Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta kuultiin myös puheenvuorot, ja näissäkin kestävän kehityksen toimenpiteitä esiteltiin hyvin käytännöllisten esimerkkien kautta.

Konferenssi jouduttiin järjestämään pandemian takia kokonaan verkkovälitteisenä. Kirjastokaista oli avin kumppanina ja mahdollisti tilaisuuden onnistuneen toteutuksen. Verkon suoralähetyksestä oli hyötyä konferenssin tavoittavuudessa, sillä pyydystimme huomattavasti lähikokoontumista laajemman yleisön. Saamiemme tilastojen perusteella Nordic Libraries Annualin verkkolähetystä seurasi parhaimmillaan useita satoja yhtäaikaisia katselijoita. Lähetysvirran käynnistyskertoja oli yli 700 molempina päivinä. Vuorovaikutteisella viestiseinällämme kommentteja tuli pohjoismaiden lisäksi Baltian maista, Keski-Euroopasta ja jopa Australiasta saakka. Pohjoismaiselle kestävän kehityksen kirjastokeskustelulle saatiin siis kerralla paljon näkyvyyttä ja huomiota.

Sekä alustusten että viestiseinällä käydyn keskustelun perusteella kestävän kehityksen toimenpiteisiin on hyvä lähteä pienilläkin teoilla. Kirjastoilla on jo valmiiksi kiertotaloutta hyödyntävinä toimijoina mahdollisuus vaikuttaa kuntien toimintaan laajemminkin. Rohkaisevat esimerkit ovat tarpeen. Kirjastot ovat myös luontevia paikkoja kestävän kehityksen käsittelylle tapahtumien, näyttelyjen tai keskustelujen järjestäjinä. Ville Lähde totesi esityksessään, että kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan valtavasti inhimillistä luovuutta. Tämän luovuuden avaamiseksi tarvitaan sekä teknologista, taloudellista että kulttuurista muutosta. Kirjastoilla on valtava potentiaali kestävyyden edistämisessä kaikista näistä näkökulmista. Kuten eräs kommentoija totesi, kirjastot ovat yhteiskuntia pienoiskoossa.

Myös Maria Joutsenvirta puhui kestävyydestä inhimillisenä haasteena. Hänen mukaansa ratkaistavat haasteet ovat systeemisiä ja keskinäisriippuvaisia, ja niiden ratkaisu vaatii uudistavaa oppimista (transformative learning). Uudistavan oppimisen kautta on mahdollista tavoitella sekä muuntautumiskykyä että resilienssiä. Kirjastot tarjoavat sekä fyysisiä tiloja että sosiaalista kanssakäymistä, ja niissä syntyvän vuorovaikutuksen ja dialogin kautta arkiseen elämänrytmiin on mahdollista luoda kriittinen katse. Vuorovaikutuksessa muiden kanssa kompleksiset ideat tulevat helpommin hahmotettavaksi ja pinttyneistä tavoista voi olla helpompi pyrkiä eroon. Tällä tavalla ajateltuna kestävän kehityksen haasteissa voi olla kirjastoille todella merkittävä yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka. Voisivatko kirjastot jopa konseptoida kestävästä kehityksestä uuden lähestymistavan lukutaitoon? Ympäristölukutaitoa on ehdotettu kirjastojen agendalle hieman suppeammassa määritelmässä jo vuosia sitten.

Osallistujien välisessä keskustelussa viitattiin norjalaisen psykologin Per Espen Stoknesin ajatukseen siitä, että käyttäytymistään muuttamalla pystyy muuttamaan asenteitaan. Tällaista toimintatapaa hyödyntämällä kestävään kehitykseen voisi tuoda laajenevaa vaikutusten kehää yksilötasolta aina poliittiseen päätöksentekoon saakka. Eräs alustuksista syntynyt keskustelun teema olikin kirjastojen poliittinen asemoituminen kestävän kehityksen reuna-alueille, esimerkiksi kansalaistottelemattomuuden hyväksymiseen tai jopa tukemiseen. Konferenssin järjestäjinä koemme, että tällaiselle ajatusten vaihtamiselle tarvitaan tilaa ja mahdollisuuksia. Dialogi esimerkiksi poliittisen aktivismin muotojen tukemisesta kirjastoissa on tärkeää. Yksi askel kestävän kehityksen toimenpiteiden rakentamisessa liittyy mielipiteen ilmaisun mahdollistamiin turvallisiin tiloihin.

Vaikka pienet teot eivät ole merkityksettömiä, kestävään kehitykseen liittyvän toiminnan pitäisi olla suunnitelmallista ja rakentaa aikaisempien onnistumisten päälle. Konferenssin loppupuolella keskusteluun heitetty ajatus Pohjoismaiden kattavammasta yhteistyöstä kestävän kehityksen tavoitteisiin pyrkimisessä jäi varmasti monen osallistujan ajatuksiin. Kuka tai ketkä ottaisivat suomalaisella kirjastokentällä koppia tällaisen yhteistyön käynnistämisestä? Pohjoismailla on monia toimintaympäristöön ja infrastruktuuriin liittyviä yhtäläisyyksiä. Erilaiset ratkaisumallit kestävään kehitykseen olisivat todennäköisesti skaalattavissa valtiorajojen yli. Ensimmäinen Nordic Libraries Annual -konferenssi antoi mielenkiintoisia ideoita ja aktivoitumisen mahdollisuuksia hyvien tulevaisuuksien rakentamiseen.

Kaikki Nordic Libraries Annual: Towards Sustainable Futures -konferenssin esitykset ovat katsottavissa Kirjastokaistalta.

Mika Mustikkamäki
Kirjastotoimen ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s