Etelä-Suomen piispojen kierroksen satoa: Tavoiteltaisiinko ihmisen mittaista kohtaamista?

Etelä-Suomen aluehallintoviraston johto kävi syksyn aikana vierailemassa alueen hiippakuntien piispojen luona. Vierailuilla pureuduttiin siihen, millaiset nyky-yhteiskunnan haasteet uhkaavat lasten ja nuorten hyvinvointia ja miten yhteiskunnalliset toimijat voisivat laajassa yhteistyössä ratkoa näitä yhä monimutkaisempia haasteita. Kierros herätteli meitä pohtimaan myös sitä, miten empatian voimalla rakennetaan luottamusta ihmisten kohtaamisissa.

Porvoon hiippakunnassa vierailtiin 23.9.

Kirkko ja aluehallintovirasto – onko niillä jotain yhteistä?

Vaikka toiminnan perusta ja tausta on kirkolla ja aluehallintovirastolla hyvin erilainen, löytyy paljon näitä toimijoita yhdistäviä tekijöitä. Varmasti myös oppia voidaan ottaa puolin ja toisin. Niin kirkko kuin aluehallintovirasto ovat ihmisten koko elämänkaaressa mukana, tavalla tai toisella. Kirkon ja aluehallintoviraston keskeisiä tehtäviä on tarjota elämän eri tilanteisiin neuvontaa, tukea ja ohjausta, jotta yhteiskunnassa olisi kaikkien hyvä elää ja toimia.

Vierailujen aikana meille kirkastui eräs kirkon keskeinen vahvuus: kirkko on suorassa ja tiiviissä kosketuksessa ihmisten arkeen – ja myös arjesta poikkeaviin tilanteisiin elämän eri taitekohdissa. Olimme todella vaikuttuneita moniammatillisesta diakoniatyöstä, joka joustaa paikallisesti erilaisten haasteiden mukaan.

Esimerkiksi Helsingin Lauttasaaressa kirkon työntekijät jalkautuvat nyt koteihin tarjoamaan apuaan täsmäpalveluna niille perheille, joiden voimavarat ovat vähissä. Pietarsaaressa kirkko on tukenut kotoutumista ja perustanut monikulttuurisia matalan kynnyksen tapaamispaikkoja, jotka kokoavat yhteen kantasuomalaisia ja maahanmuuttajaäitejä. Hienoa, konkreettista työtä, joka edistää ihmisten hyvinvointia!

Rippikoulujen kautta kirkko myös tavoittaa edelleen 70-80 % 15-vuotiaiden ikäluokasta, mikä on näin viranomaisen näkökulmasta upea mahdollisuus. Rippikoulujen kautta nuorten kanssa päästään keskustelemaan kirkon opillisten kysymysten lisäksi nuorille tärkeistä trendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta.

Kirkon kenttätyöntekijät saavat työssään valtavasti tietoa yhteiskunnallisten haasteiden ja trendien heijastumista ihmisten elämään. Puhuimme kierroksellamme siitä, voisiko tätä arvokasta hiljaista tietoa saada jalostettua niin, että voisimme laajassa yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyössä entistä paremmin vastata ongelmiin.

Lisää empatiaa viranomaistoimintaan

Siinä missä kirkko on jäsenistönsä aktiivisena tukena ja rakentaa pitkäaikaista tunnesuhdetta jäsenistöönsä, viranomainen on tyypillisesti asiakkaan silmissä etäisempi. Kansalainen ottaa tavallisesti meihin yhteyttä siinä vaiheessa, kun hän haluaa saada oikeutta koettuun vääryyteen – tilanteessa, jossa ihminen on emotionaalisesti herkillä. Meidän pitääkin panostaa asiakaskohtaamisiin ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen, ja toimintamallien pitäisi joustaa herkästi näiden mukaan.

Empatia ja myötäeläminen pitäisi nähdä keskeisenä tunnetason lähtökohtana toimintamallien taustalla. Ihmisten kohtaaminen on tärkeä viranhaltijoiden taito, jonka kehittämiseen pitäisi satsata koulutuksillakin. Puhumme paljon lakien tuntemuksesta, mutta miten taitavia olemme ihmisten tuntemisessa?

Kirkko ja viranomainen ovat yhteiskunnan pilareita

Siinä missä kaikki taatusti tuntevat kirkon, aluehallintoviraston tehtävät ja toiminta ovat monelle kansalaiselle hämärämpiä. Meillä on kuitenkin merkittävä rooli ihmisten perusoikeuksien varmistajana ja toimivan yhteiskunnan rakenteissa, vaikka tämä rooli ei normaalissa arjessa välttämättä selkeästi näy ja sitä voi olla haastavaa sanoittaa ymmärrettävästi.

Haasteenamme on tavoittaa ihmiset jo ennakoivasti, kertoa toiminnastamme ihmisen tasoisella tavalla ja kiinnostavasti niin että meidät ymmärretään merkittävänä ja ennen kaikkea luotettavana, oikeudenmukaisena ja lähestyttävänä yhteiskunnallisena toimijana.

Viranomaisen – ja kirkonkin – keskeisenä tavoitteena voi nähdä kansalaisten luottamuksen kasvattamisen. Luottamus ja henkilökohtainen turvallisuuden tunne ovat vahvasti yhteydessä yhteiskunnalliseen turvallisuuteen, aktiiviseen osallisuuteen ja toiveikkuuden tunteeseen. Luottamus rakentuu kohtaamisissa: jokaisessa tilanteessa, jossa ihminen on yhteydessä meihin tai näkee tai kuulee meistä.

Meidän pitää olla aktiivisemmin näkyvissä ja tehdä joustavasti monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kun tehdään käytännön tasolla yhteistyötä, pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä: viranomaisten välisen tiedonkulun täytyy toimia ja ihmiselle täytyy löytää ratkaisuja, jotka sopivat juuri hänen tilanteeseensa – tai ainakin täytyy osata perustella empaattisesti, jos tyydyttäviä ratkaisuja ei löydy.

Toki mekin jo teemme yhteistyötä ihmisten parhaaksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston perustama lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen työryhmä on esimerkki ennakkoluulottomasta yhteistyöstä, jolla halutaan vaikuttaa konkreettisesti ihmisten elämään. Olemme ryhmässä käynnistäneet laajempaa keskustelua esimerkiksi siitä, miten ammatillisen koulutuksen reformi tukee nuorten osallisuutta ja miten lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut tukevat lapsen ja nuoren eheää kasvua ja kehitystä.

Katse kohti ihmistä

Kierros piispojen luona antoi meille vahvan sysäyksen sille, että lähdemme varmasti entistä enemmän miettimään, millä tavoin voisimme näkyä aktiivisemmin ja rakentaa ennakoivasti mielikuvaa palvelevasta, inhimillisestä ja kaikkien suomalaisten perusoikeuksia varmistavasta aluehallintovirastosta.

Kenties kierroksen annin voisi kiteyttää näin: meidän aluehallintovirastona pitäisi kääntää enemmän katsettamme lakipykälistä ja oikeusasteista ihmisiin ja heidän tarpeisiinsa eri tilanteissa elämän varrella. Vain kuuntelemalla ja katsomalla aidolla kiinnostuksella ja empatialla asiakkaitamme – heitä, joita varten työtämme teemme – voimme tulla ihmisen mittaiseksi virastoksi.

Merja Ekqvist
Ylijohtaja
Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Jälkikirjoitus: Kierroksen taustaa

Aluehallintovirasto tekee avointa ja monialaista yhteistyötä eri viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Verkostoidumme ja vuorovaikutamme aktiivisesti ja monikanavaisesti sidosryhmiemme kanssa, ja tavoitteemme on tehdä yhdessä vaikuttavaa työtä yhteiskunnan parhaaksi.

Piispojen tapaamiskierros on osa aktiivista sidosryhmätyötämme.

Kierroksella oli Etelä-Suomen aluehallintovirastosta mukana ylijohtaja Merja Ekqvist, kehittämispäällikkö Sari Hietala, opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen johtaja Sanna Puura ja viestintäpäällikkö Johanna Koskela.

Kierroksen kohteet ja tapaamamme henkilöt:

Tampereen hiippakunta 13.8.: piispa Matti Repo ja lakimiesasessori Jorma Juutilainen (kuvassa myös Sanna Puura, Merja Ekqvist ja Sari Hietala)

Espoon hiippakunta 19.8.: piispa Kaisamari Hintikka

Mikkelin hiippakunta 20.8.: piispa Seppo Häkkinen, hiippakuntadekaani Marko Marttila ja lakimiesasessori Jyri Klemola

Helsingin hiippakunta 22.8.: piispa Teemu Laajasalo, hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen ja lakimiesasessori Ritva Saario

Porvoon hiippakunta 23.9.: piispa Bo-Göran Åstrand, hiippakuntadekaani Magnus Riska, lainoppinut asessori Lars-Eric Henricson ja hiippakuntasihteeri Virva Nyback

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s