Hengenpelastusmitali – kunnianosoitus erittäin rohkeasta toiminnasta

hengenpelastusmitali molemmat puolet.jpg

Vuosittain meillä Suomessa palkitaan 5 – 13 rohkeaa ihmistä, jotka ovat suorittaneet teon, joka on johtanut toisen ihmisen hengen pelastumiseen uhkaavasta vaarasta. Mitä ovat nämä hengenpelastusmitalit ja miten niitä myönnetään? Hengenpelastusmitalilautakunnan pitkäaikainen sihteeri, Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Arto Tiukkanen taustoittaa tässä blogikirjoituksessa, miten mitaleja myönnetään.

Meillä jokaisella ihmisellä on auttamisvelvollisuus, sillä lainsäädännössämme velvoitetaan meidät jokainen toimimaan hätätilanteissa parhaan kykymme mukaan.

Pelastuslaki muun muassa määrää: Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.”

Rikoslaki jatkaa: ”Jokainen, joka tietäen toisen olevan hengenvaarassa on velvollinen rangaistuksen uhalla antamaan tai hankkimaan tälle sellaista apua, jota hänen mahdollisuutensa ja tilanteen luonne huomioon ottaen kohtuudella voidaan häneltä edellyttää.”

Päivittäin Suomessa tapahtuu tilanteita, joissa ihmiset täyttävät tämän auttamisvelvollisuuden. Hengenpelastusmitaliin johtava teko puolestaan on jotakin, mikä ylittää tämän auttamisvelvollisuuden – ne annetaan erittäin rohkeista tai neuvokkaista tai oman hengenvaaran uhalla suoritetuista teoista, joilla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. Hengenpelastusmitaleja on myönnetty vuodesta 1923 lähtien. Ylitarkastaja Tiukkasen mukaan hengenpelastusmitalia haetaan vuosittain 70 – 100 ihmiselle. Hengenpelastusmitalia tulee siis hakea, sitä ei vain viranomainen voi omasta aloitteestaan päättää antaa. Mitalihakemukset käsittelee viisihenkinen lautakunta, joka muodostuu sisäministeriön virkamiehistä ja kolmannen sektorin edustajista. Tämä lautakunta tekee ratkaisuehdotuksen sisäministeriölle niistä hakemuksista, joille esitetään hengenpelastusmitalia, sisäministeriö puolestaan esittelee asian tasavallan presidentille, joka myöntää varsinaiset hopeiset mitalit omistuskirjoineen. Tiukkanen muistuttaa, että hengenpelastusmitali eroaa muista mitaleista myös sillä, että se annetaan yksittäisestä teosta.

Vuosittain noin 70-100 hakemuksesta päätyy hengenpelastusmitalin saajiksi noin 10 % esityksistä, minkä pohjalta voidaan sanoa, että hengenpelastusmitalien myöntämisseula on todella tiukka. Toisinaan lautakunnan sisällä syntyy tapauksista paljonkin keskustelua, onko teko ollut todella hengenpelastusmitalin arvoinen ja täyttyvätkö kaikki mitalikriteerit. Vuosien varrella kymmeniä hakemuksia käsitelleen Tiukkasen mieleen on jäänyt erityisesti tapaus, jossa mitalia ei myönnetty henkilölle, joka puolusti omaa henkeään ja perhettään perheensä asunnon sisällä.

Hengenpelastusmitalihakemuksien käsittely huipentuu aina juhlalliseen mitalien luovutustilaisuuteen, jossa halutaan puhein ja muine kunnianosoituksin muistaa mitalien saajia heidän vaaraa uhkaavasta toiminnasta. Tilaisuuksissa ovat usein mukana niin mitalien saajat kuin mitaliesityksien tekijät. Tänään elokuun 8.päivä on taas mitalijuhlan aika, kun kaksi eteläsuomalaista oman henkensä vaaraan asettanutta henkilöä saavat mitalinsa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto onnittelee huomionosoituksen saajia!

omakuva

Mira Leinonen, pelastusylitarkastaja

Arto Tiukkanen

Arto Tiukkanen, ylitarkastaja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s