Kasvatus ja koulutus turvallisuutta rakentamassa

Kasvatus ja koulutus turvallisuutta rakentamassa

Sanasta turvallisuus tulee usein ensimmäisenä mieleen kolme kovaa P-kirjainta – puolustusvoimat, poliisi ja pelastuslaitos. Yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta turvallisuutta kannattaa kuitenkin miettiä laajemmasta perspektiivistä. Kysymyksenasettelun voi nostaa operatiivisen ja taktisen tason sijasta strategian tasolle. Silloin pohdinta kohdistuu siihen, kuinka ehkäistään sellaisia tilanteita tai sellaisten yhteiskuntasuhteiden muodostumista, joissa tämän kovan turvallisuuden sektorin palveluja enemmälti tarvittaisiin – ja toisaalta myös sitä, miten turvataan kovan turvallisuuden toimijoiden toiminta. Mitkä ovat ne keinot, että maassamme asuvat ihmiset pitävät jatkossakin elämänmuotoamme niin arvokkaana, että haluavat rakentaa sitä edelleen?

Kokonaisturvallisuus on tavattoman laaja käsite, ja hyppäänkin sujuvasti kasvatus- ja koulutussektorin rooliin tässä kokonaisuudessa. Koulutus onkin ollut pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa keskeisessä roolissa yhteiskunnan vakauden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Yleisesti tunnustetaan, että koulutus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Että tarjotaan mahdollisuus onnistua, vaikka ei olisikaan äidinmaidon vastiketta kultalusikalla syötetty.

Suomi on esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa sitoutunut tarjoamaan maassa oleskeleville lapsille maksuttoman perusasteen koulutuksen ja saattamaan muunkin koulutuksen kaikin tarkoituksenmukaisin keinoin kaikkien ulottuville heidän kykyjensä perusteella. Suomen perustuslaissa taataan jokaiselle oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Lisäksi jokaiselle taataan yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti muutakin kuin perusopetusta – esiopetuksesta yliopistokoulutukseen. Koulutus onkin esimerkiksi kotouttamisessa keskeisimpiä väyliä suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Koulutus antaa keinoja positiiviseen vaikuttamiseen ja osaltaan nakertaa pohjaa haitalliselta radikalisoitumiselta.

Entä sitten poikkeus- ja kriisitilanteet, joissa noiden kolmen kovan P:n rooli alkaa korostua? Tuoreessa valtioneuvoston periaatepäätöksessä yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta kokonaisturvallisuus määritellään suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalliksi, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyönä.

Koulutussektorin rooli korostuu henkisen kriisinkestävyyden varmistamisessa. Valtioneuvoston linjauksen mukaan ”suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu koulutukselliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa ja osaamisen ylläpitämisessä tuetaan lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen yhteistyötä edistetään syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kaikilla koulutustasoilla ehkäistään syrjäytymistä, kannustetaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä edistetään kansalaisten toimintavalmiuksia häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.”

Valtioneuvoston mukaan koulutus ja osaamisen ylläpito ovat väestön psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiä asioita. Sen tahto onkin, että keskeisten koulutuspalvelujen häiriötön jatkuminen taataan kaikissa tilanteissa. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut turvataan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Poikkeustilanteissakin turvataan mahdollisuus siirtyä koulutusasteelta toiselle. Myös ylioppilaskirjoitukset, yhteishaku ja valintakokeet sekä päiväkotien ja koulujen ruokahuolto sekä opiskeluhuolto järjestetään mahdollisimman kattavasti kaikissa turvallisuustilanteissa.

Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot

Aluehallintovirastot ovat vuoden 2017 aikana perustaneet toimialueilleen kasvu- ja oppimisympäristöjen turvallisuusverkostoja. Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialueella Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, nimettiin joulukuussa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien ehdotusten perusteella yhteensä 29 jäsentä turvallisuusverkoston toimikuntaan, joka jakaantuu kahteen maakunnalliseen työryhmään. Monialainen verkosto on aloittelemassa toimintaansa oppimisympäristöjen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja pedagogisen turvallisuuden kehittämiseksi alueellamme. Mielenkiintoinen vuosi on siis tulossa! Turvallisuusverkosto näkyy jo nyt Facebookissa Turvallinen opinpolku – Trygg lärstig -ryhmän muodossa. Toivotan kaikki, joiden työtehtävät sivuavat kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuutta, tervetulleiksi ryhmään.  Tästä suora linkki sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan. (Ryhmä on suljettu, mutta kynnys on matala!)

Mikko Helasvuo, opetustoimen ylitarkastaja

Lähteet:

Lahtinen Matti ja Lankinen Timo: Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä, Tietosanoma Oy, 2015

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, valtioneuvoston periaatepäätös 2.11.2017, jonka voi ladata täältä.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s