Työsuojelun yhteistoiminta – vastakkainasettelu vai aitoa vuoropuhelua ja yhdessä tekemistä?

Työsuojelun yhteistoiminnassa kehitettävää on muun muassa tiedottamisessa ja ennakoivassa työsuojelutyössä. Tämä on tullut esille niin tarkastuksilla kuin työsuojeluviranomaisen puhelinneuvonnassa. Aihe on aina ajankohtainen ja varsinkin nyt, kun monilla työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaaleja ja muodostetaan uutta kokoonpanoa työsuojelutoimikuntiin.

Tiedottamisen puutteellisuus voi näkyä niin, työntekijä ei välttämättä tiedä, kuka työpaikan työsuojeluvaltuutettu on ja mitä hän edes tekee. Joissakin työpaikoissa työsuojelutoimikunta on laatinut ohjeistuksia moniin eri tilanteisiin, mutta työntekijät eivät tiedä, mistä ohjeet löytyvät.

Työsuojelutarkastuksilla keskustelujen perusteella olen havainnoinut, että aika ei riitä ennakoivaan työsuojelutyöhön, jolloin työ on lähinnä ongelmiin reagointia. Joskus aika on niin kortilla, että työsuojeluvaltuutettu tai työsuojelupäällikkö ei muilta töiltään ehdi esimerkiksi työsuojelutarkastukselle mukaan. Tällöin mieleeni herää usein kysymys, että miten he ehtivät hoitaa työsuojelutehtäväänsä ja miten hyvin todellisuudessa tuntevat työpaikan työolot.

Työsuojelun yhteistoiminnassa työsuojeluvaltuutetun yhtenä tehtävänä on epäkohtien saattaminen työnantajan tietoon. Tehtävä ei ole helppo, ja monella työpaikalla työsuojeluvaltuutettu ja työnantaja ovat ajautuneet vastakkainasetteluun.

Vastakkainasettelua ei kuitenkaan tarvita – itse asiassa päinvastoin. Tarkastuksilla olen nähnyt, että parhaimmillaan työsuojeluvaltuutettu ja työnantajaa edustava työsuojelupäällikkö toimivat tiiviinä työsuojeluparina, joka yhdessä pyrkii tekemään työpaikan työoloista terveellisempiä ja turvallisempia. He reagoivat nopeasti puutteisiin ja suunnittelevat toimintaa yhdessä käyden säännöllistä vuoropuhelua myös virallisten kokousten välillä. Yhteistoimintaan kuuluu myös henkilöstön kouluttaminen – ja juurikin se tiedottaminen. Työn tulokset näkyvät myös tarkastuksilla: niillä työpaikoilla, joissa työsuojeluyhteistyö toimii näin, myös tarkastajalla on työoloissa vähemmän huomautettavaa.

Työsuojelutarkastuksilla valvotaan työsuojelun yhteistoimintaa muun muassa seuraavasti: miten se on järjestetty, onko työpaikalla työsuojelutoimikunta ja miten usein kokoontuu, miten viestit ja ohjeistukset jalkautetaan organisaatiossa eteenpäin sekä miten henkilöstöä ja esimiehiä koulutetaan tai ohjeistetaan työsuojeluun liittyvissä asioissa.  Tarkastajan työn etu on nähdä erilaisia työpaikkoja ja tutustua erilaisiin tapoihin tehdä työsuojelun yhteistoimintaa. Yhteistoiminta on aina tekijöidensä näköistä. Uskallan silti väittää, että parhaimpiin tuloksiin päästään silloin, kun työsuojeluorganisaatiolla on sille kuuluva asema, tila ja aika toimia tehtäviensä edellyttämällä tavalla –  ilman vastakkainasettelua ja aidolla vuoropuhelulla.

Työsuojelutarkastaja Marjo Lindeberg

@marjo_lindeberg
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

yhteistoiminta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s