Kirjastot lainaamosta sivistyksen alustapalveluksi

Kirjastot lainaamosta sivistyksen alustapalveluksi

Aluehallintovirastoissa tuotamme yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa valtakunnallista kirjastojen yhteistilastoa (http://tilastot.kirjastot.fi). Kansalliskirjasto ylläpitää yhdessä tieteellisten ja erikoiskirjastojen kanssa toista yhteistilastoa (https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/). Yhdessä ne kertovat tarinaa kirjastojen käytön muutoksista 2000-luvulla.

Yleisissä kirjastoissa elettiin kirjastokäynneillä tai lainamäärillä mitattuna kulta-aikaa 2004. Silloin kokonaislainaus oli n. 110 miljoona ja käyntejä oli n. 67 miljoonaa. Laskua vuoteen 2015 on ollut selvästi, sillä silloin lainoja oli enää alle 90 miljoonaa ja käyntejä alle 50 miljoonaa.

Tieteellisissä kirjastoissa trendi on ollut samanlainen. Lainojen määrä on laskenut n. 17 miljoonasta lähelle 10 miljoonaa ja käyntien määrä puolesta miljoonasta n. 300 000:een.

Taulukko 1: Lainat ja käynnit tieteellisissä kirjastoissa (amk, yo ja erikoiskirjastot)

blogi1

Samaan aikaan molemmilla kirjastosektoreilla fyysisen asioinnin ja lainausten määrä laskee. Kirjastojen käyttö on muuttunut ja muutos jatkuu edelleen.
Tieteellisissä kirjastoissa muutos näkyy erityisesti sähköisten aineistojen (artikkeleiden ja e-kirjojen) lisääntyneenä kasvuna sekä opetuksen määrän lisääntymisenä. Tieteellisestä kirjastosta on tullut enenevässä määrin aineistojen hankinnan rinnalla mm. pedagoginen tuki eli tiedonhankintataitojen opettaja.

Taulukko 3. E-aineistojen käyttö tieteellisissä kirjastoissa.

blogi2

Yleisissä kirjastoissa muutos taas on ollut erilainen. E-aineistot ovat tulleet aiempaa vahvemmin kirjastoihin, mutta niiden käyttö on vielä kovin pientä verrattuna fyysiseen lainaukseen. Sen sijaan tapahtumien määrät ovat kasvaneet. Yleisistä kirjastoista onkin tulossa alusta erilaisille tapahtumille sekä näyttelyille. Tapahtumien tilastointi aloitettiin vasta vuonna 2012.

Taulukko 4. Tapahtumien osallistujamäärä yleisissä kirjastoissa

blogi3

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että perinteinen kirjastotoiminta paperisine kirjoineen on edelleen kirjastojen keskeisintä toimintaa, mutta muut palvelut lisäävät jatkuvasti suosiotaan. Tätä kehitystä edistää myös pian eduskuntakäsittelyyn tulossa oleva uusi kirjastolaki, jossa yleisten kirjastojen tehtäviin ollaan kirjaamassa seuraavat tehtävät

1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta
4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen luku- ja kirjoitustaitoon
5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan
6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua

Uuden lain esityksessä korostuvat aiempaa enemmän monipuolisen lukutaidon kehittäminen, tilojen tarjoaminen yhteistyölle sekä vuoropuhelun edistäminen yhteiskunnassa.

Helsinkiin rakennetaan parasta aikaa uutta keskustakirjastoja, josta on tarkoitus tulla modernilla konseptilla toimiva kokonaisuus. Kansalaisia on osallistettu monin tavoin sen suunnittelussa ja suuri rooli siellä tulee olemaan erilaisilla yhteistyötahoilla, jotka pääsevät kirjastotilaan mukaan asiakkaita palvelemaan. Mielenkiintoista on nähdä, miten se vaikuttaa ihmisten käsityksiin kirjastopalvelusta.

Helsingissä avattiin keskustassa muutama vuosi sitten Helsingin yliopiston kirjastolle uusi pääkirjasto, jossa yhdistettiin lukuisia aiemmin itsenäisesti toimineita kirjastoja saman katon alle. Siellä kirjastojen roolin muutos näkyy runsaana kirjastossa työskentelevien määränä. Kirjastosta on enenevässä määrin tullut paitsi dokumenttien jakelupaikka, myös työskentely-ympäristö paitsi tieteen tekijöille, myös yrittäjille ja muille tilaa tarvitseville.

Voisi siis tiivistäen sanoa, että kirjastoista on tulossa keskeinen alustapalvelu monenlaiselle sivistävälle toiminnalle. Se tarjoaa tilojensa ja aineistojensa (fyysisten ja digitaalisten) kautta perustukset, joiden päälle rakentuu monenlaista toimintaa tieteellisestä tutkimuksesta maahanmuuttajien kotoutumiseen. Samalla kirjastojen henkilöstön osaaminen muuntuu dokumenttien hallinnasta alustalle rakennettavien palveluiden osaajiksi mm. tapahtumatuottajiksi, kouluttajiksi, tietoasiantuntijoiksi jne.

Vielä viime vuosikymmenellä ennustettiin kirjaston tuhoa e-kirjojen vyöryessä markkinoille. Aivan näin synkästi ei ole käynyt. Kirjastot täyttävät paikkansa yhteiskunnassa muuttamalla toimintaansa asiakkaiden tarpeiden mukana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s