AVISTAblogi – AVIbloggen

Asiaa aluehallintovirastosta. Reflektioner från regionförvaltningsverket.


Jätä kommentti

”Bättre att bli kränkt än att bli diskriminerad”

I början av juni gjorde Svenska enheten för bildningsväsendet ett studiebesök till Stockholm där vi besökte olika myndigheter. På Skolinspektionen hade vi förmånen att få bekanta oss med Barn- och elevombudets arbete.

Den 1 april 2006 trädde Barn- och elevskyddslagen i kraft i Sverige och samtidigt inrättades Barn- och elevombudet (BEO) som en självständig del av Skolinspektionens verksamhet. BEO:s uppdrag är ”att ta tillvara barns och elevers rättigheter i skolan genom att se till att förskolor och skolor följer den del av skollagen som handlar om kränkande behandling”.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Työaikalain tulee suojella myös asiantuntijan jaksamista

Tarvitseeko asiantuntijoiden työaikaa seurata? Muun muassa tähän etsii vastausta Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama kolmikantainen työryhmä, joka valmistelee ehdotusta uudeksi työaikalaiksi. Työryhmän määräajan lähestyessä aihe on keskusteluttanut paljon julkisuudessa. Itse olen seurannut erityisesti keskustelua siitä, kuuluuko asiantuntijatyö työaikalain piiriin ja mahdollistaako uusi työaikalaki erilaisia työaikajoustoja.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Jo joutui kertoimien aika

Suvivirren myötä eskareiden ja koulujen lukuvuodet ovat päättyneet. Osa esikoululaisista saattaa viettää vielä osan aikaa varhaiskasvatuksessa ennen peruskoulutaipaleensa aloittamista. Mikäli eskarilainen on varhaiskasvatuksessa vielä kesällä, hänen läsnäolonsa lasketaan kertoimella 1,0. Esiopetusaikana eskarilainen laskettiin kertoimella 0,5, jos hän oli 4 h esiopetuksessa ja osan aikaa varhaiskasvatuksessa. Saattoipa hänellä olla kerroin 0,25, jos hän oli oikeutettu varhaiskasvatukseen vain 20 h. Selkeää?

Lue loppuun


Jätä kommentti

Voiko ympäristöterveydessä olla valetarkastajia?

Julkisuudessa käydään aktiivisesti keskustelua valepoliiseista ja valelääkäreistä. Pitkään on myös keskusteltu epäpätevistä opettajista ja hoitajista. Onko ammattiosaamisessa kyse kuitenkaan aina vilpillisyysväitteestä vai ehkä joskus kuitenkin muunnellusta totuudesta?

Lue loppuun


Jätä kommentti

Laiton lemmikkikauppa räjähdysmäisesti kasvussa Suomessa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) on erittäin huolissaan laittoman eläinten maahantuonnin ja pentutehtailun huomattavasta kasvusta Suomessa. Laittomista maahantuojista jää kiinni vain jäävuorenhuippu ja tilanne on vähintäänkin vaikea. Viime vuonna kiinni jääneitä tapauksia oli parisataa koko maassa. Todellisuudessa puhutaan miljoonabisneksestä. Helsingin satamassa suoritettiin 19.5. eläinten maahantulon tehovalvontaa.

Lue loppuun


Jätä kommentti

Merimies on erimies, hän ei väsy eikä uuvu työstä

Merenkulkijoita on ollut sitten muinaisten Foinikialaisten eli viimeiset 3000 vuotta. Noina vuosina merenkulku on muuttunut ja sen teknologia kehittynyt huomattavasti, mutta samaa ei voi sanoa merenkulkijan työstä tai sosiaalisesta elämästä.

Valtaosa merenkulkijoista viettää aluksella yli puolet vuodesta, eli alus on heille myös jonkinlainen koti. Yhteen putkeen aluksella ollaan yleensä joitakin kuukausia. Suomessa on yleensä kohtuullinen vuorottelujärjestelmä, vaikka se onkin murenemassa nuorten perämiesten osalta. Eurooppalaisten laivojen miehitykset on ajettu aivan minimiin. Kurjimmassa tilanteessa ovat pienet rannikolla ja Itämerellä liikkuvat alukset, joita operoidaan 5–7 hengellä. Näissä aluksissa päällikkö harvoin näkee viidenkään tunnin yhtäjaksoista unta – siis kolmeen kuukauteen. Ja tämä ilman viikonloppuja ja Pekkaspäiviä.

Blogi kuva

Otsikossa esitin vanhan väitteen, että merimiehen on erimies. Muinoin tämä tarkoitti ehkä kykyä kestää raakaa työtä ja julmaa kurinpitoa. Sittemmin seitsenhaarainen ruoska on vaihtunut sähköposteihin ja raportointivaatimuksiin, ja mustelmat henkiseen kuormitukseen. Mutta onko merimies lopulta erimies, vai ihminen siinä missä muutkin?

Lue loppuun


Jätä kommentti

Resilientti selviää

Aluehallintovirastoissa, kuten niin monella muullakin työpaikalla,
työntekijöitä ja työyhteisöjä haastavat paitsi organisaatioiden jatkuvat muutokset ja fuusiot, myös syvemmällä olevat virtaukset. Digitalisaatio, kokeilukulttuuri, verkostojen merkityksen kasvu ja asiakaslähtöisyys sekä uudet työnteon muodot mm. etätyön lisääntyminen ja monipaikkaisuus, vaativat uudenlaista joustavuutta ja ketteryyttä.

Nykyinen tilavuoropuhelunne ei ole ainutlaatuinen sikäli, että on se maailma ennenkin muuttunut ja siitä on selvitty. Kuka paremmin ja kuka heikommin. Yhden vertailukohdan tästä antaa 1900-luku ja erityisesti toisen maailmansodan aika ja sen jälkeinen toipuminen. Jo silloin huomattiin, että muutosten aikana parhaiten selviytyvät ne, joilla on vahvin resilienssi eli eräänlainen henkinen kimmoisuus vastoinkäymisten osuessa kohdalle.

Lue loppuun